Kybervakuuttaminen – kun digitaalinen infrastruktuuri murtuu
Digitalisoituminen on tuottanut elämänmuotoomme uudenlaista haavoittuvuutta: datan omistamiseen, tuottamiseen, siirtämiseen ja varastoimiseen liittyy uhkia. Koneet ja yhteydet voivat hajota. Tätäkin merkittävämpänä ongelmana nähdään kuitenkin suoranainen rikollinen toiminta. Kun tietoja kaapataan kiristämistarkoituksessa tai yhteyksiä vaurioitetaan poliittisista syistä sekä omaisuus että henkilötiedot ovat vaarassa. Puhutaan kyberriskistä. Sitä vastaan suojautumista finanssialan tarjoamin keinoin nimitetään puolestaan kybervakuuttamiseksi.
Digital Anthropology Meets China - Insights from Professor Daniel Miller’s Book Talk on February 12th
In his February 12th Book Talk, professor Daniel Miller explored the themes of his latest work, “Understanding China through Digital Anthropology”. The discussion highlighted how digital media shapes social, cultural, and personal dynamics in contemporary China, providing a unique anthropological perspective on a rapidly evolving society.
“Systems are broken – and so are their stories” – REPAIR Scholarly Talk with Associate Professor Alison Powell on 29.1.
On Wednesday January 29th, we had the pleasure of hosting our first REPAIR Scholarly Talk of the year, featuring Associate Professor Alison Powell from the London School of Economics and Political Science. The event also features discussions led by Yana Boeva from the University of Stuttgart and Santeri Räisänen from the University of Helsinki.
Onko DeepSeek murtuma suomalaisten paikkakuntien tulevaisuusvisioissa?
Maailman teknologiapiirit ja pääomamarkkinat ovat kohisseet kiinalaisen startup-yrityksen DeepSeekin julkaisemasta tekoälymallista. Sanna Vellava ja Johannes Mikkonen kirjoittavat mitä ennakoitua tehokkaammat tekoälymallit mahdollisesti tarkoittavat Suomelle, jossa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi?Kuinka kestävä on tulevaisuusvisio, joka perustuu laskentatehon ja datakeskusten määrän räjähdysmäiseen kasvuun?
Syrjivät algoritmit nakertavat luottamusta Pohjolan hyvinvointivaltioissa – on aika unohtaa keppi ja panostaa tukeen
Viimeisten muutaman viikon aikana selvitykset niin Ruotsista kuin Tanskasta ovat tuoneet esiin syrjivien algoritmien käytön sosiaalipalveluissa. Professori Minna van Gerven kirjoittaa että on vastaavat tapaukset nakertavat luottamusta hyvinvointivaltioon ja olisi aika siirtyvä kepistä tukeen.
Kuka korjaa rikkinäisen tietojärjestelmän? Ajatuksia Apotista, oikeudesta ja rikkoumista.
Apotti-tietojärjestelmän osalta näyttää olevan meneillään köydenveto siitä, missä siihen liittyviä epätyytyväisyyksiä tulisi korjata. Tutkija Jenni Hakkarainen pohtii blogissaan, missä määrin tietojärjestelmän käytettävyyden kuuluisi olla oikeudellinen ongelma, ja onko oikeudella mitään annettavaa tietojärjestelmien käytettävyydelle.
Tekoäly on paikallaan avustajana
Helsingin Sanomat uutisoi lastensuojelun ammattilaisille suunnitellusta tekoälysovelluksesta, jonka olisi tarkoitus tuottaa kirjallisia selvityksiä sosiaalityöntekijöiden puolesta. Tutkijatohtori Tuukka Lehtiniemi puntaroi uutista ajantasaisen tutkimustiedon valossa.
DEDA-työkalu rakentavan erimielisyyden harjoittajana
Hanna Myllyniemi pohtii blogissaan, voiko monialaisessa yhteistyössä tarvittavia keskustelutaitoja harjoitella, ja miten DEDA voi olla tässä tukena.
Dismantling public values, one data center at the time
Are the Nordic states too reliant on tech giants to sustain the critical communication infrastructures of the welfare state? This was the question that gathered Nordic government officials, policy makers, media industry and scholars last week in Stockholm. The discussion exposed how the Nordic states are letting go of values and infrastructure resources that are dear to the welfare state – from shared access to public resources to democratic values and universal access to communication and electricity – while intensifying digitalization and dependencies on Silicon Valley companies.
Insights from REPAIR’s workshop on trust and AI
REPAIR organized a workshop to discuss trust and AI in Finland next to FINT2023 conference, held in LUT University. The topics of the workshop varied from AI’s effects on trust to philosophical accounts of trust and AI in software engineering and regulation of AI.
Apotti kertoo dataistuvan työn murtumista
Potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on seurannut yleisempää kehitystä, jonka tavoitteena on hallinnoida ja standardoida asiantuntijatyötä. Kuuntelimme maaliskuussa 2023 lääkäreitä Duodecimin ja REPAIR-hankkeen järjestämissä työpajoissa.
Tekoäly lasten asialla
Lastensuojelu on osoittautunut houkuttelevaksi sovelluskohteeksi tekoälypohjaiselle ennakoivalle analytiikalle. Tuukka Lehtiniemi pohtii tekstissään, miten kehittää tekoälyä lastensuojelun omista lähtökohdista.
What if it doesn't go wrong when prisoners train AI?
Wired recently published the story ”These prisoners are training AI” on data labor in Finnish prisons. The unconventional data labor arrangement is also one of REPAIR’s ongoing case studies.
DEDA – työkalu dataprojektien eettisen pohdinnan tueksi
Eettisen arvioinnin työkalu DEDA (Data Ethics Decision Aid) on syntynyt tarpeesta lisätä eettistä tietoutta julkishallinnon dataprojekteissa ja herättää niiden parissa työskentelevät tiimit pohtimaan projekteissa tehtyjä arvovalintoja. Työkalun suomenkielinen versio on syntynyt REPAIR-hankkeen, Digi- ja väestötietoviraston ja Utrecht Data Schoolin yhteistyönä.
Unintended consequences in computational creativity can lead to better outcomes
Breakages and unintended consequences are typical in human-AI collaboration. From the perspective of computational creativity, they can offer added value in the information work, especially in creative processes, and therefore do not necessarily have to be addressed.
Tekoälyä koulutetaan metsän keskellä Pohjois-Savossa
REPAIR-hankkeen osatutkimuksessa tarkastellaan tekoälyn kouluttamista uudenlaisena työtoimintana suomalaisissa vankiloissa. Tutkijat Tuukka Lehtiniemi ja Sonja Trifuljesko Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta havainnoivat tekoälyn kouluttamista Sukevan vankilassa.
Hyvät hallitusneuvottelijat: tarvitsemme tarkempaa puhetta teknologiasta
Keskustelu teknologiasta ja digitalisaatiosta on samaan aikaan sekä suurieleistä ja abstraktia että teknistä ja epäpoliittista. Puolihuolimattomat heitot, joiden mukaan “kaikki muuttuu” ja “Suomen on noustava tekoälyn voittajaksi” eivät avaa tilannetta sen enempää kuin vaikeaselkoinen puhe EU:n tekoälyasetuksesta, digipalvelusäädöksestä ja muista lainsäädäntöuudistuksista.
Verkostomaisessa yhteistyössä digitaalinen ja inhimillinen ovat erottamaton parivaljakko
Koronapandemian vaikutuksia yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä näkökulmasta käsittelevä teos Koronapandemia, työ ja yhteiskunta. Muuttuiko Suomi? (toim. Anne Mäkikangas ja Pasi Pyöriä) ilmestyi keväällä 2023. REPAIR-hankkeessa mukana olevat nuorempi tutkija Tuuli Toivikko (LUT) ja professori Kirsimarja Blomqvist (LUT) kirjoittivat teokseen luvun yhdessä emeritusprofessori Matti Vartiaisen (Aalto) ja väitöskirjatutkija Niina Salon (LUT) kanssa. Tässä blogissa Toivikko ja Blomqvist käsittelevät kirjalukunsa pohjalta ihmisen ja teknologian yhteensovittamista sosiomateriaalisesta näkökulmasta.
Digitalisaatio ja demokratia: Automaatiovaihteella kohti yhdenvertaisuutta?
Digitalisaatiota on edistetty nopeaa tahtia julkisella sektorilla. Sen uskotaan lisäävän viranomaistoiminnan tehokkuutta, mutta myös parantavan palvelujen laatua sekä yhdenvertaisuuden toteutumista harvaanasutussa maassa, kuten Suomessa.
Algoritmisten murtumien jäljillä
Mitä ovat algoritmisten järjestelmien murtumat? Mistä ne johtuvat ja mikä niissä on erityistä tai uhkaavaa?