Lammi, M., Viteli, J., Alasoini, T., Alastalo, M., Buchert, U., van Gerven, M., ... & Spišák, S. (2024). Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva-tietokooste. Sosiaaliturvakomitean ja strategisen tutkimuksen tietokumppanuus. Suomen Akatemia.

Hakkarainen, J., & Santuber, J. (2024). Come in and See: Translating a Design Pattern from the Courtroom into an Online Environment. Digital Society, 3(2), 27.

van Gerven, M. M. L., Alastalo, M., & Snell, K. (2024). Sociotechnical limits of digitalization: mind the gap between tech visions and practicalities of implementing digital social welfare. In Handbook of Social Policy Implementation. Edward Elgar.

This chapter argues that digitalization can exacerbate the policy implementation gap if the socio-technical nature of digital welfare is overlooked. While politically appealing, technological solutions introduce new challenges, both technical, organizational and social. Effective digital welfare requires understanding it as a socio-technical transformation, balancing economic gains with service quality. Empirical examples from social welfare and healthcare highlight the complexities and the classic principal-agent dilemma in implementing digital social policies.

Lammi, M., Viteli, J., Alasoini, T., Alastalo, M., Buchert, U., van Gerven, M., ... & Spišák, S. (2024). Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva -tietokooste. Sosiaaliturvakomitean ja strategisen tutkimuksen tietokumppanuus.

Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva on kolmas strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuus-yhteistyön tuloksena syntynyt tietokooste. Se tarkastelee digitalisaation vaikutuksia työhön, palvelujen tuottamiseen ja käyttämiseen sekä sosiaaliturvan kokonaisuuteen. Työelämän murrokset sekä nopeasti kehittyvä teknologia ja tekoälysovellutukset aiheuttavat haasteita ja uusia vaateita sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudelle ja kestävyydelle. Tässä koosteessa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamat tutkijat ja ohjelmajohtajat analysoivat digitalisaation aiheuttamia murroksia yhteiskunnassa, sosiaaliturvan roolia murrokseen sopeutumisessa sekä digitalisaatiosta koituvia hyötyjä hyvinvointipalveluille.

Janhunen, E., Toivikko, T., Blomqvist, K., & Siemon, D. (2024). Trust in Digital Human-AI Team Collaboration: A Systematic Review.

Based on a systematic literature review this study shows how different digital human-AI team role and task configurations affect team processes and related trust dynamics between AI and human collaborators. It also identifies cross-level effects as team-level trust is dynamically linked to both individual perceptions of AI trustworthiness and organizational level trust and psychological safety in AI adoption.

Kedziora, D., Siemon, D., & Sharda, R. (2024). ‘Leanbotics’ Case–Exploring Inclusive Synergies Between Robotic Process Automation (RPA) and Process Improvement.

In the rapidly changing organizations, the importance of inclusive service design is growing, both for external relations and internal communities. In our case study, we explored the synergy between process improvement and automation for the inclusive digital transformation at a large Nordic organization. Merging the governance of Robotic Process Automation (RPA) and Continuous Improvement (CI) programme, by developing a ‘Leanbotics’ programme allowed for more efficient and engaging experience, by shifting the focus on including everyone in the community. The insights collected qualitatively from the key personnel taking part in the transition uncovered meaningful synergies in the novel value proposition of easily understandable and inclusive service design.

Lehtiniemi, T. (2023). Contextual social valences for artificial intelligence: anticipation that matters in social work. Information, Communication & Society, 1-16.

In pilot trials, Finnish caseworkers in child welfare services used an AI tool predicting severe risks faced by their clients. Based on interviews with the caseworkers involved, this article draws on those trials to discuss AI valences, or the range of expectations of AI’s value and performance, in social work and beyond. While AI travels across sites of application and sectors of society, its value is often expected to come from the production of anticipatory knowledge.

Esko, T., & Koulu, R. (2023). Imaginaries of better administration: Renegotiating the relationship between citizens and digital public power. Big Data & Society, 10(1), 20539517231164113. 

This article investigates future visions of digital public administration as they appear within a particular regulatory process that aims to enable automated decision-making (ADM) in public administration in Finland. By drawing on science and technology studies, public administration studies, and socio-legal studies we analyze law in the making and identify four imaginaries of public digital administration: understandable administration, self-monitoring administration, adaptive administration, and responsible administration.

Hakkarainen, J., & Koulu, R. (2023). Digitaalisten työvälineiden käyttö sovittelun laadun tukena.

Selvitys tarkastelee sovittelun digitalisaatiota ja sovitteluteknologioiden nykytilaa sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita Suomessa ja kahdeksassa muussa vertailumaassa. Selvitys vastaa tavoitteeseen oikeudenhoidon ja digitaalisten palveluiden kehittämisestä tutkimuslähtöisesti, oikeusvaltioperiaatetta mukaillen. Tavoite on etsiä keinoja eri teknologioiden hyödyntämiseen sovittelussa ja kartoittaa eri vaihtoehtoihin liittyviä oikeudellisia, kokemuksellisia ja hallinnollisia riskejä.

Reinekoski, T., Lahikainen, L., Virtanen, M. J., Sorsa, T., & Lehtonen, T. K. (2023). Frictional rhythms of climate work in city governance. The Sociological Review, 71(3), 660-678.

Cities are crucially but problematically positioned to take on the climate crisis. Although local governance seems an appropriate scale for adaptation and mitigation measures, numerous barriers to implementing them effectively have been diagnosed. We argue that a focus on pinpointable barriers neglects the intrinsic organisational dynamics that often impede effective climate action. Drawing on interviews with climate specialists in Finnish municipalities, we engage with local governance practices and study how the interviewees experience and negotiate the complexities of climate work.

Lehtonen, T. K. (2023). Tulevaisuuden taloudellistaminen: epävarmuuden ja riskin politiikasta. Teoksessa Oksanen, M. & Vogt, H. (toim.), Huomisen huomaava demokratia: Pitkäjänteisen politiikan mahdollisuudet (pp. 99-119). Vastapaino.

Artikkeli tarkastelee sitä, miten tulevaisuutta hallitaan ja taloudellistetaan ”riskin” käsitteen avulla. Riskilaskelmien tavoitteena on organisoida epävarmuus ja käyttää sitä hyväksi, ei niinkään poistaa sitä. Nykyisen elämäntapamme kannalta erityisen tärkeä riskinhallinnan käytäntö on vakuuttaminen.

Toivikko, T., Blomqvist, K., Vartiainen, M., & Salo, N. (2023). Rajoja ylittävä virtuaalinen verkostoyhteistyö. In Koronapandemia, työ ja yhteiskunta: Muuttuiko Suomi? (pp. 252-275). GAUDEAMUS.

Etätyön yleistyessä pandemian myötä uusista digitaalisista yhteistyötavoista on tullut entistäkin tärkeämpiä. Verkostoyhteistyö ja uusien teknologioiden nopea kehittyminen synnyttävät kuitenkin uusia haasteita niin tutkimukselle kuin käytännön toimijoillekin.

Blomqvist, K. (2023). Työyhteisön pieni kirja luottamuksesta.

Luottamus vaikuttaa positiivisesti yhteistyössä tarvittavaan kommunikaatioon ja sitoutumiseen. Se lisää työtyytyväisyyttä, innovatiivisuutta ja tuottavuutta.

Ruckenstein, M. (2023). The Feel of Algorithms. Univ of California Press.

The Feel of Algorithms brings relatable first-person accounts of what it means to experience algorithms emotionally alongside interdisciplinary social science research, to reveal how political and economic processes are felt in the everyday.

Ruckenstein, Minna. Tilannekuvaraportti. 2022. 

Tilannekuvaraportissa esitellään hankkeen taustaa, tavoitteita ja suunniteltuja vuorovaikutustoimia hankkeen alkaessa.