Datakeskuksissa on eroja – REPAIR järjestää kolme datakeskustyöpajaa maaliskuussa

24. helmik.

Kirjoittanut Minna Ruckenstein

Datakeskukset ovat tekoälyn, pilvipalveluiden ja muun teknologisen kehityksen perusta. Ne tukevat innovaatioita ja luovat uusia työpaikkoja. Datakeskusten hukkalämpöä voi käyttää kotien lämmittämiseen. Suomi voi olla myös pienentämässä koko Euroopan tarvitseman laskentatehon ympäristöjalanjälkeä. Samalla Suomesta tulee geopoliittisesti merkittävämpi, kun muut ovat riippuvaisia täällä sijaitsevista laskentakeskuksista.

Tämän yhtenäisen tulevaisuustarinan katveeseen jää kuitenkin monia kysymyksiä, joihin olisi hyvä tarttua: Mitä datakeskukset tekevät yksittäisille kunnille ja koko Suomelle? Ja toisaalta mitä kunnat ja Suomi tekevät datakeskuksille? Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner toteaa Ylelle, etteivät datakeskukset tuo merkittävää lisäarvoa Suomen taloudelle. Energiankulutusta ne sen sijaan lisäävät dramaattisesti.

Jotta ajankohtaisiin kysymyksiin osattaisiin paremmin vastata, keskustelun tulisi olla aiempaa tarkempaa. Datakeskusten välille pitää osata tehdä eroja. Kunnat luonnollisesti haluavat oman datakeskuksen, jos muutakaan ei näköpiirissä ole. Mutta miten varmistetaan, että datakeskusten haalimisesta on hyötyä koko maalle? Tuottavatko datakeskukset toivottavaa talouden virkistymistä?

Datakeskukset ovat ulospäin mustia laatikoita. Suurimman osan kohdalla kukaan ei oikein tiedä, mitä dataa niissä pyöritetään ja kenelle laskentaa tarjotaan. Jotta datakeskukset olisivat keskenään vertailtavia, olisi tärkeää tietää, millaista laskentaa datakeskuksissa tehdään ja ketä niiden laskenta hyödyttää. Kilpailuolosuhteiden ymmärrys on myös tärkeää. Tarvitsevatko datakeskukset verotukea? Tarvitaanko Suomeen kaikenlaisia datakeskuksia vai pitäisikö olla valikoivampi? Miten varmistetaan, että datakeskukset ovat enemmän kuin pelkkää alkutuotantoa? Keskusteluissa pyörii jo ajatus Suomesta datatalouden banaanivaltiona. Ei kovin innostava tulevaisuuden näkymä.

Tekoälyyn liittyviä keskusteluja luonnehtivat usein lupaukset ja toiveikkuus. Optimismissa ei ole mitään vikaa, mutta olisi silti tärkeää, että arvonluonnin perusta ymmärrettäisiin.

Repair-hankkeessa yritämme ymmärtää, mikä datakeskuksissa tuottaa arvoa paikallisesti ja kansallisesti – ja toisaalta mikä ei. Miten varmistetaan, että tuetaan datakeskustoimintaa, joka on pitkällä tähtäimellä arvoa tuottavaa eikä arvoa syövää? Järjestämme keväällä 2025 aiheesta työpajoja. Tavoitteena on, että niiden jälkeen pystymme tuomaan tähän keskusteluun tarvittavaa konkretiaa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:

sanna.vellava@helsinki.fi

johannes.mikkonen@demoshelsinki.fi

Työpajojen infot: