Tekoälysääntelyn käänne? Poliittisen keskustelun muutos herättää kysymyksiä EU:n linjasta

Johannes Mikkonen

Kukaan, joka seurasi Pariisissa helmikuussa 2025 järjestettyä tekoälyhuippukokousta, ei voinut olla huomaamatta muutosta globaalissa ja erityisesti eurooppalaisessa keskustelussa koskien tekoälyn sääntelyä

Pariisin kokouksessa Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance arvosteli EU:ta liiallisesta sääntelystä. Tekoälyn globaalin sääntelyn yhtenäistäminen ei edennyt, kun Yhdysvallat ja Britannia kieltäytyivät allekirjoittamasta julistusta globaalin tekoälyhallinnan tarpeesta. Samalla EU:n digitaalisista asioista vastaava komissaari Henna Virkkunen ilmoitti EU:n vähentävän teknologiasektorin sääntelyä tekoälyinvestointien ja kilpailukyvyn edistämiseksi sekä veti pois valmistelussa olleen tekoälyn vastuudirektiivin (AI Liability Directive).

Tekoälysääntelyn muutos poliittisessa keskustelussa

Presidentti Donald Trumpin astuessa uudelleen valtaan sääntelyn vähentäminen kilpailukyvyn vuoksi on noussut keskeiseksi teemaksi eurooppalaisessa tekoälyä koskevassa keskustelussa. Davosin Maailman talousfoorumissa eurooppalaiset yritysjohtajat yhtyivät Trumpin kehotukseen vähentää sääntelyä.

Tämä on muutos aikaisemmin vallalla olleeseen poliittiseen diskurssiin, jossa korostuivat tekoälyyn liittyvien riskien vähentäminen sekä reilun kilpailun edistäminen sääntelyn avulla. EU:ssa tehtiin viime kaudella kunnianhimoista teknologiasääntelyä, kuten elokuussa 2024 voimaan astunut tekoälyasetus. Se luokittelee tekoälysovellukset riskitasoittain ja asettaa tiukemmat vaatimukset korkean riskin järjestelmille varmistaakseen turvallisuuden, läpinäkyvyyden ja perusoikeuksien suojan. Asetuksella pyritään myös yhdenmukaistamaan lainsäädäntöä EU-maissa.

Tekoälyasetusta sovelletaan sekä yksityisiin että julkisiin toimijoihin. Asetus asettaa tekoälyä hyödyntäville tahoille uusia velvoitteita, mikä luo paineita yritysten ja viranomaisten toimintatapojen muuttamiselle. Erityisen merkittävää sääntely on tekoälyä kehittäville tai maahantuoville yrityksille.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Pariisin tekoälykokuksen jälkeen jäin pohtimaan, onko muutos tapahtunut vain poliittisessa retoriikassa, vai onko EU todella kääntämässä kelkkansa teknologiapolitiikassa? Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Legal Tech Labin apulaisprofessori Riikka Koululta ja yliopistotutkija Suvi Sankarilta

Sankari myöntää, että vaalitulokset sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ovat vaikuttaneet tekoälysääntelyyn liittyvään keskusteluun. "Aiemmin keskustelu keskittyi enemmän siihen, että sääntely on tärkeää oikeusvarmuuden edistämiseksi, mutta nyt deregulaatio esitetään totuutena. Tekoälyasetuksen osalta elämme ehkä pelästymisvaihetta, kun ei vielä täysin ymmärretä, mihin kaikkeen se vaikuttaa. Jossain vaiheessa huomataan, ettei kyseessä ole loppujen lopuksi kovin mullistava lainsäädäntö", hän sanoo.

"EU:n tekoälysäädöstä tuskin avataan uudelleen, mutta Euroopan komissiolla ja sen tekoälytoimistolla (AI Office) on merkittävä rooli asetuksen tulkinnassa ja riskimääritelmien muokkaamisessa. Toimisto laadituttaa parhaillaan vaatimusten täyttämisen ohjaamiseksi standardeja, jotka komissio lopulta hyväksyy, ja niiden sisältöön teollisuus voi käytännössä itse vaikuttaa paljon", Sankari kertoo.

Asetus jättää siis vielä paljon liikkumavaraa. Valvonta ja valitusprosessit jäävät kansallisille viranomaisille ja kestää vuosikausia, ennen kuin EU:n tuomioistuimelle muodostuu vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Samaan aikaan komissio voi ehdottaa erilaisia tulkintoja.

On myös hyvä muistaa, että tekoälyasetus ei ole vielä kaikilta osin sovellettavaa lainsäädäntöä, ja siirtymäajat ovat pitkiä. "Teollisuudella on nyt hyvä tilaisuus käydä keskustelua ja valmistautua asetukseen", Sankari toteaa.

Riikka Koulu on Sankarin kanssa samoilla linjoilla. "Tekoälylainsäädännön laatiminen on ollut monipolvinen prosessi, jossa riskiperusteisuus on ollut alusta asti lähtökohtana. Tämä tarkoittaa, että sääntely kohdistuu vain pieneen osaan tekoälysovelluksia, sillä suurin osa niistä ei täytä riskiluokkia."

"Tekoälysääntely on jo lähtökohtaisesti kevyt ja jättää paljon tilaa tulkinnalle. Olisin yllättynyt, jos sitä alettaisiin nyt purkamaan. Asetuksen kiellot koskevat biometristä tunnistautumista, tunteiden tulkitsemista ja syrjintäkieltoja, jotka tulevat osittain jo muusta lainsäädännöstä", Koulu sanoo.

Koulu näkee teknologiasääntelyn suurimpana haasteena sen monitahoisuuden. "Viimeisen viiden vuoden aikana on tullut paljon oikeudellisia instrumentteja, ja olisi tärkeää selvittää, miten ne toimivat yhdessä ja miten niitä tulkitaan."

Vaikka poliittisen diskurssin muutos on ollut nopeaa ja huomattavaa, se ei siis välttämättä näy käytännön lainsäädäntötasolla merkittävästi. Näyttää kuitenkin selvältä, että olemme tulleet kauas ajoista, jolloin teknologiapolitiikka näyttäytyi harmaana byrokratiana vailla ideologisia ja poliittisia reunaehtoja.  

Sankari ja Koulu julkaisevat yhdessä julkisoikeuden professoreiden Susanna Lindroos-Hovinheimon ja Ida Koiviston kanssa Tekoälyn sääntely -kirjan, jonka voi jo ennakkotilata. Teos tarjoaa yleiskuvan tekoälyn eurooppalaisesta sääntelystä ja avaa tekoälyasetuksen keskeiset käsitteet ja periaatteet. Kirjassa käsitellään eri toimijoiden oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuita sekä säädösten rikkomisesta seuraavia sanktioita. Lisäksi siinä pohditaan asetuksen suhdetta muuhun lainsäädäntöön.

 
Seuraava
Seuraava

Kaiken takana on piilossa – näkökulmia digitaaliseen infrastruktuuriin