DEDA-työkalu rakentavan erimielisyyden harjoittajana

Hanna Myllyniemi

Hanna Myllyniemi (takana oikealla) osallistui Utrechtin yliopiston Data Schoolin järjestämään kansalinväliseen DEDA-seminaariin syyskuussa 2024. 

Monialainen yhteistyö ja rakentava dialogi ovat avainasemassa, kun dataprojekteissa kuljetaan kohti vastuullisia ja kestäviä päätöksiä sekä haluttuja vaikutuksia. Erilaisten näkökulmien kuuleminen ei ainoastaan paranna keskustelusta virinneiden jatkotoimien laatua, vaan takaa myös eri osapuolten tarpeiden huomioimisen. Mutta riittääkö projektien eri osapuolien saman pöydän ääreen tuominen synnyttämään keskustelua, jossa eri taustoista tulevat henkilöt tulevat riittävästi ymmärretyiksi? Miten varmistaa, että keskustelu on aidosti kuuntelevaa ja eteenpäin vievää, eikä siinä keskitytä ainoastaan oman agendan puolustamiseen? Voiko monialaisessa yhteistyössä tarvittavia keskustelutaitoja harjoitella?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdin osallistuessani syyskuun lopulla Utrechtin yliopiston Data Schoolin järjestämään DEDA-seminaariin. Seminaari kokosi yhteen toimijoita eri maista jakamaan kokemuksiaan DEDA (Data Ethics Decision Aid) -työkalun käytöstä niin tutkimuksen, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kuin koulutuksen näkökulmista. Koulutusta käsittelevässä osiossa keskityimme erityisesti siihen, miten DEDA-työkalu voi toimia monialaisessa yhteistyössä tarvittavien keskustelutaitojen harjoittajana.

Yhteinen ymmärrys edellyttää kuuntelemista

Tutustuessani DEDA-työkaluun ensimmäistä kertaa minua ilahdutti, kun ohjeissa kehotettiin huolehtimaan siitä, että DEDA-työpajan osallistujaryhmät koostuisivat monipuolisesti projektin eri tahojen edustajista. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että saman pöydän ääressä istuisivat esimerkiksi data-analyytikko, viestinnän asiantuntija, projektipäällikkö ja datamallin kehittäneen yrityksen edustaja. Vaikka projektilla on yhteinen tavoite, jokainen osallistuja tuo keskusteluun oman asiantuntijuutensa ja kokemusmaailmansa sävyttämät arvot ja tavoitteet. Esimerkiksi data-analyytikko saattaa olla erityisen kiinnostunut käytetyn mallin teknisistä yksityiskohdista, kun taas viestinnän asiantuntijalle on tärkeää viestiä projektista ymmärrettävästi. Projektipäällikkö voi keskittyä loppukäyttäjien tarpeisiin ja kokemuksiin, kun taas datamallin kehittäjän toimintaa saattaa ohjata liiketoiminnalliset intressit. Lisäksi taustalla vaikuttavat kunkin osallistujan henkilökohtaiset kokemukset ja arvopohja.

Yhteisen ymmärryksen ja rakentavan keskustelun saavuttaminen monialaisissa ryhmissä ei ole itsestään selvää. Vaikka jokainen osaisi vasta DEDA-keskustelupolun kysymyksiin omasta kokemuksestaan ja asiantuntijuudestaan käsin, se ei vielä takaa, että eri näkökulmat tulevat aidosti ymmärretyksi ja huomioiduksi. Asiantuntijuutta korostavassa työelämässä harvemmin myöskään kannustetaan omasta tietämyksestä irrottautumiseen ja aitoon pyrkimykseen ymmärtää erilaisista taustoista tulevien henkilöiden lähtökohtia ja näkökulmia. Uskoakseni monialaisesta keskustelusta tulee kuitenkin sitä vaikuttavampaa, mitä paremmin sen osapuolet pystyvät oikeasti kuuntelemaan ja ymmärtämään toistensa tavoitteita ja lähtökohtia.

Keskustelutaitojen harjoittelua perspektiivinoton avulla

Monialaisissa työryhmissä puhutaan samoista aiheista, mutta välillä hyvin erilaista kieltä käyttäen. Voisiko perspektiivinottoa harjoittelemalla paikata yhteisen kielen puutteeseen liittyviä haasteita monialaisissa työryhmissä? Sosiaalinen perspektiivinotto on monipuolinen taito, joka on tärkeä sujuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Perspektiivinottoa harjoittavien interventioiden on havaittu parantavan henkilöiden kykyä ja taipumusta ottaa toisten näkökulmia huomioon sekä auttaa tekemään omia motiivejaan näkyväksi selkeämmin ja ymmärrettävämmin (Wolgast, Tandler, Harrison & Umlauft, 2020). Tämä voi auttaa keskustelijoita irrottautumaan hetkellisesti oman asiantuntijuutensa näkökulmasta ja asettumaan toisten osapuolten asemaan, mikä voi merkittävästi edistää aidon vuoropuhelun ja ymmärryksen syntymistä.

DEDA-seminaarissa kerroin, miten olemme Repair-hankkeen tutkijoille ja sidosryhmille järjestetyissä DEDA-työpajoissa saaneet monipuolista keskustelua aikaiseksi yhdistämällä perspektiivinottoharjoituksen osaksi DEDA-keskustelupolun läpikäyntiä. Tämä on tapahtunut simuloimalla tosielämän DEDA-työpajaa roolipelaamisen avulla. Työpajoissa olemme hyödyntäneet Repair-hankkeen tutkijan Tuukka Lehtiniemen käsikirjoittamaa kuvitteellista esimerkkitapausta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoava organisaatio aikoo ottaa käyttöön ennustavaa riskimallinnusta (predictive risk modeling, PRM) hyödyntävän teknologian. Työpajoissa tätä kuvitteellista tapausta on läpikäyty DEDA-keskustelupolun avulla niin, että jokainen osallistuja on saanut valita roolin, josta käsin hän on keskusteluun osallistunut. Roolit ovat vaihdelleet data-analyytikosta sosiaalihuollon työntekijään ja teknologiamallin kehittäjästä dataetiikkakonsulttiin. Alun perin Lehtiniemi kokeili tällaista lähestymistapaa maisteriopiskelijoidensa kanssa digitaalista eriarvoisuutta käsittelevällä kurssilla.

Kansainvälisessä DEDA-seminaarissa opin, että DEDA-työkalua oli hyödynnetty samantyyppisesti myös Alankomaissa, Stendenin ammattikorkeakoulussa, jossa työkalun käyttöä opetettiin ennaltamäärättyjen roolien ja simulaatiopelitilanteen kautta. Seminaarissa pohdimme, että tosielämässä voi olla haastavaa saada saman pöydän ääreen yhtä moninaista osallistujajoukkoa, ja todellisuudessa keskustelijoiden välillä saattaa vallita suurempi yksimielisyys. Simulaatiopelitilanne tarjoaa kuitenkin erinomaisen mahdollisuuden eläytyä eri rooleihin ja harjoitella tosielämän kaltaista vuorovaikutustilannetta, joissa erilaiset näkemykset ja intressit törmäävät.

Kohti rakentavaa erimielisyyttä

Seminaarissa pohdimme perspektiivinoton monia hyötyjä sekä DEDA-simulaatioharjoituksen potentiaalia opettaa vaikuttavaa dialogia ja auttaa opiskelijoita valmistautumaan tosielämän monialaisiin keskusteluihin. Yhtä lailla DEDA-simulaatioharjoitusta voidaan hyödyntää vahvistamaan jo työelämässä olevien asiantuntijoiden keskustelutaitoja ja perspektiivinottokykyä. Kokemustemme mukaan erityisesti sellaiset henkilöt, jotka joutuvat simulaatiotilanteessa puolustamaan omista näkemyksistään eriäviä näkemyksiä, kokivat tehtävän erityisen hyödyllisenä. Mietimme myös, että perspektiivinotto voi lisätä empatiaa ja vahvistaa keskusteluissa koettua psykologista turvallisuutta, kun ymmärretään, että erilaisten näkemyksien takana harvoin on puhtaasti pahantahtoinen ihminen, vaan pikemminkin henkilö, joka joutuu asemansa ja roolinsa vuoksi puolustamaan tiettyjä näkemyksiä ja eettisiä taustaoletuksia.

Jaettujen kokemusten perusteella perspektiivinotto ja DEDA-työkalun hyödyntäminen roolipelin muodossa voi toimia hyvänä keinona harjoitella monialaisissa keskusteluissa vaadittavia keskustelutaitoja. Näin keskustelu voi johtaa parempaan yhteisymmärrykseen ja vastuullisempiin päätöksiin. Tulevaisuudessa tulemme pohtimaan, minkä eri alojen opiskelijoille ja ammattilaisille tällainen keskustelutaitojen harjoittelu ja perspektiivinotto voisi olla erityisen hyödyllistä.

Lähde:

Wolgast, A., Tandler, N., Harrison, L., & Umlauft, S. (2020). Adults’ dispositional and situational perspective-taking: A systematic review. Educational Psychology Review, 32(2), 353-389.

Mikä on DEDA?

DEDA (Data Ethics Decision Aid) on keskustelupohjainen työkalu, joka tukee eettistä pohdintaa dataprojekteissa. Se haastaa osallistujat pohtimaan muun muassa avoimuteen, syrjintään ja riskeihin liittyviä kysymyksiä ja toimii samalla projektin päätöksentekoprosessin dokumentoinnin apuna. Käytännössä DEDA-työkalu koostuu tulostettavasta keskustelupolusta ja keskustelua tukevasta käsikirjasta. DEDA-työkalun käyttö tapahtuu työpajamuotoisesti pienryhmissä.