Kaiken takana on piilossa – näkökulmia digitaaliseen infrastruktuuriin
Joonas Aitonurmi tutkii väitöskirjassaan julkisen digitaalisen infrastruktuurin rakentumista ja arvoa. Hän kerää aineistoaan työpajoissa DEDA-työkalun avulla. Työpajat ja DEDAn osallistujille esittämät kysymykset auttavat valaisemaan infrastruktuureihin liittyviä piilossa olevia sosiaalisia käytäntöjä ja rakenteita. Nämä käytännöt ja rakenteet tekevät digitaaliset järjestelmät mahdollisiksi, mutta jäävät usein huomaamatta, kun keskitytään pelkkään teknologiaan.
Digitaalinen valvonta ja vakuutus paimentajana
Algoritmien mullistaessa koko elämäntapaa niiltä on toivottu murroksellisuutta myös vakuutusalalla: olisiko mahdollista ennakoida entistä paremmin erilaisia onnettomuuksia ja niiden kustannuksia? Turo-Kimmo Lehtonen kirjoittaa, miten algoritmien ja valvovan vallan suhde vaikuttaa tähän kysymykseen vastaamiseen.
Luottamus algoritmien aikana – keskusteluja SHIELD-päivässä 23.1.2025
Luottamusta on tutkittu eri tieteenalojen näkökulmista ja luottamuksen käsitteelle löytyy kymmeniä määritelmiä. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman turvallisuutta ja algoritmeja käsittelevän SHIELD-ohjelman luottamusta käsittelevä seminaari toi yhteen monitieteiset tutkimusryhmät. Päivään osallistui tutkijoita filosofiasta, kognitiivisesta psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, sosiologiasta, valtiotieteistä, tietojärjestelmätieteistä, tietojohtamisesta, data-analytiikasta ja juridiikasta.
Datakeskuksissa on eroja – REPAIR järjestää kolme datakeskustyöpajaa maaliskuussa
Datakeskukset ovat tekoälyn, pilvipalveluiden ja muun teknologisen kehityksen perusta. Mitä datakeskukset tekevät yksittäisille kunnille ja koko Suomelle? Ja toisaalta mitä kunnat ja Suomi tekevät datakeskuksille?
Repair-hankkeessa yritämme ymmärtää, mikä datakeskuksissa tuottaa arvoa paikallisesti ja kansallisesti – ja toisaalta mikä ei. Järjestämme keväällä 2025 aiheesta työpajoja. Tavoitteena on, että niiden jälkeen pystymme tuomaan tähän keskusteluun tarvittavaa konkretiaa.
Kybervakuuttaminen – kun digitaalinen infrastruktuuri murtuu
Digitalisoituminen on tuottanut elämänmuotoomme uudenlaista haavoittuvuutta: datan omistamiseen, tuottamiseen, siirtämiseen ja varastoimiseen liittyy uhkia. Koneet ja yhteydet voivat hajota. Tätäkin merkittävämpänä ongelmana nähdään kuitenkin suoranainen rikollinen toiminta. Kun tietoja kaapataan kiristämistarkoituksessa tai yhteyksiä vaurioitetaan poliittisista syistä, sekä omaisuus että henkilötiedot ovat vaarassa. Puhutaan kyberriskistä. Sitä vastaan suojautumista finanssialan tarjoamin keinoin nimitetään puolestaan kybervakuuttamiseksi.
Digital Anthropology Meets China - Insights from Professor Daniel Miller’s Book Talk on February 12th
In his February 12th Book Talk, professor Daniel Miller explored the themes of his latest work, “Understanding China through Digital Anthropology”. The discussion highlighted how digital media shapes social, cultural, and personal dynamics in contemporary China, providing a unique anthropological perspective on a rapidly evolving society.
“Systems are broken – and so are their stories” – REPAIR Scholarly Talk with Associate Professor Alison Powell on 29.1.
On Wednesday January 29th, we had the pleasure of hosting our first REPAIR Scholarly Talk of the year, featuring Associate Professor Alison Powell from the London School of Economics and Political Science. The event also features discussions led by Yana Boeva from the University of Stuttgart and Santeri Räisänen from the University of Helsinki.
Onko DeepSeek murtuma suomalaisten paikkakuntien tulevaisuusvisioissa?
Maailman teknologiapiirit ja pääomamarkkinat ovat kohisseet kiinalaisen startup-yrityksen DeepSeekin julkaisemasta tekoälymallista. Sanna Vellava ja Johannes Mikkonen kirjoittavat mitä ennakoitua tehokkaammat tekoälymallit mahdollisesti tarkoittavat Suomelle, jossa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi?Kuinka kestävä on tulevaisuusvisio, joka perustuu laskentatehon ja datakeskusten määrän räjähdysmäiseen kasvuun?
Insights from REPAIR’s workshop on trust and AI
REPAIR organized a workshop to discuss trust and AI in Finland next to FINT2023 conference, held in LUT University. The topics of the workshop varied from AI’s effects on trust to philosophical accounts of trust and AI in software engineering and regulation of AI.
Apotti kertoo dataistuvan työn murtumista
Potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on seurannut yleisempää kehitystä, jonka tavoitteena on hallinnoida ja standardoida asiantuntijatyötä. Kuuntelimme maaliskuussa 2023 lääkäreitä Duodecimin ja REPAIR-hankkeen järjestämissä työpajoissa.
Tekoäly lasten asialla
Lastensuojelu on osoittautunut houkuttelevaksi sovelluskohteeksi tekoälypohjaiselle ennakoivalle analytiikalle. Tuukka Lehtiniemi pohtii tekstissään, miten kehittää tekoälyä lastensuojelun omista lähtökohdista.
What if it doesn't go wrong when prisoners train AI?
Wired recently published the story ”These prisoners are training AI” on data labor in Finnish prisons. The unconventional data labor arrangement is also one of REPAIR’s ongoing case studies.
DEDA – työkalu dataprojektien eettisen pohdinnan tueksi
Eettisen arvioinnin työkalu DEDA (Data Ethics Decision Aid) on syntynyt tarpeesta lisätä eettistä tietoutta julkishallinnon dataprojekteissa ja herättää niiden parissa työskentelevät tiimit pohtimaan projekteissa tehtyjä arvovalintoja. Työkalun suomenkielinen versio on syntynyt REPAIR-hankkeen, Digi- ja väestötietoviraston ja Utrecht Data Schoolin yhteistyönä.
Unintended consequences in computational creativity can lead to better outcomes
Breakages and unintended consequences are typical in human-AI collaboration. From the perspective of computational creativity, they can offer added value in the information work, especially in creative processes, and therefore do not necessarily have to be addressed.
Hyvät hallitusneuvottelijat: tarvitsemme tarkempaa puhetta teknologiasta
Keskustelu teknologiasta ja digitalisaatiosta on samaan aikaan sekä suurieleistä ja abstraktia että teknistä ja epäpoliittista. Puolihuolimattomat heitot, joiden mukaan “kaikki muuttuu” ja “Suomen on noustava tekoälyn voittajaksi” eivät avaa tilannetta sen enempää kuin vaikeaselkoinen puhe EU:n tekoälyasetuksesta, digipalvelusäädöksestä ja muista lainsäädäntöuudistuksista.
Verkostomaisessa yhteistyössä digitaalinen ja inhimillinen ovat erottamaton parivaljakko
Koronapandemian vaikutuksia yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä näkökulmasta käsittelevä teos Koronapandemia, työ ja yhteiskunta. Muuttuiko Suomi? (toim. Anne Mäkikangas ja Pasi Pyöriä) ilmestyi keväällä 2023. REPAIR-hankkeessa mukana olevat nuorempi tutkija Tuuli Toivikko (LUT) ja professori Kirsimarja Blomqvist (LUT) kirjoittivat teokseen luvun yhdessä emeritusprofessori Matti Vartiaisen (Aalto) ja väitöskirjatutkija Niina Salon (LUT) kanssa. Tässä blogissa Toivikko ja Blomqvist käsittelevät kirjalukunsa pohjalta ihmisen ja teknologian yhteensovittamista sosiomateriaalisesta näkökulmasta.
Digitalisaatio ja demokratia: Automaatiovaihteella kohti yhdenvertaisuutta?
Digitalisaatiota on edistetty nopeaa tahtia julkisella sektorilla. Sen uskotaan lisäävän viranomaistoiminnan tehokkuutta, mutta myös parantavan palvelujen laatua sekä yhdenvertaisuuden toteutumista harvaanasutussa maassa, kuten Suomessa.
Algoritmisten murtumien jäljillä
Mitä ovat algoritmisten järjestelmien murtumat? Mistä ne johtuvat ja mikä niissä on erityistä tai uhkaavaa?
Miksi digitalisaatio ja datatalous eivät politisoidu? Podcast datakapitalismi-keskustelutilaisuudesta Timo Harakan kanssa
“Hakaniemen torilla seisoessa ei kovinkaan moni tule keskustelemaan datataloudesta ja datakapitalismista” – podcast keskustelutilaisuudesta liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan kanssa nyt julki!
Antropologinen tulevaisuustutkimus ei karta epävarmuuksia
Epävarmuus on tulevaisuuden väistämätön piirre ja tätä epävarmuutta lievittää asiantuntijoiden armeija. Konsultit laativat tulevaisuusskenaarioita ja riskiarvioita. Algoritmiosaajat rakentavat malleja, jotta maailma olisi ennustettavampi.